14.2.2018

Ystävänpäivä ♥

Ystävyydestä, sen merkityksestä, vaikutuksesta ja olemassaolosta voisi kertoa vaikka mitä. Mulla ekana mieleen nousee erilaisuus ja luottamus. Tulee mieleen nauru ja yhdessäolo. Halaus tai sydänemoji, vaikeat hetket yhdessä. Musiikki ja laulaminen. Uudet kasvot ystäväporukassa josta pian tulee tuttuja.
Kuinka tärkeää on että kun sulla iskee paha olo, voit ottaa puhelimen käteen ja laittaa ystävälle hälärin että kerkeätkö puhua? Ja hän soittaa sulle kohta ja kysyy mitä kuuluu. Tai kun tapahtuu jotain onnellista niin ystävä on miltein iloisempi siitä kun sinä. Miten ihana se tunne on kun toinen välittää. ♥


Miten itse koen olleeni ystävänä omille ystäville? 
En ole kovin malliesimerkki hyvästä ystävästä, mutta yrittänyt olen kuitenkin. Itselle luottamus on ykkönen, olen kerran pettänyt vahingon kautta ystävän luottamusta jonka jälkeen olen pitänyt huolen etten ketään loukkaisi. Salaisuuden pitäminen on helppoa koska tietää kuinka paljon se satuttaa kun oma salaisuus leviää muiden korviin. En ole paras muistamaan ystäviä lahjoilla tai korteilla, mutta ajatuksissa on niin uudet kuin vanhatkin ystävät taukoomatta. Muistelen liian usein poikki menneitä ystävyyssuhteita ja toivon että jos luet tätä ja tiedät olevasi ihminen jonka kanssa välit vain viilentyiväit yhtäkkiä, et ole kadonnut mielestäni! Vaikeinta on ottaa yhteyttä pitkän ajan jälkeen ihmiseen jonka kanssa elämät ovat lähteneet eri poluille. Ehkä siinä suhteessä että on perheellisiä, ulkomailla asuvia, naimisiin menneitä ja uraputkea kohti meneviä. Kun itse seikkailee vielä aika alussa ja hieman epäselvissä tilanteissa niin helposti vaipuu itsesääliin ja pitää muita parempina. Toinen syy on somenkäyttö, ihmiset näkevät sieltä jotain kuulumisa joten se viestittely on jäänyt paljon vähemmälle. Mutta kuinka ihana olisi istua kahville ja jutella oikeasti ne kuulumiset. Mutta ehkä jollain tapaa pitäisi hyväksyä se että kaikki ihmissuhteet ei ole tulleet pysyviksi. On tien ja suunnan näyttäjiä joiden tarkoitus on vain näyttää jotain mitä et ehkä juuri nyt ymmärrä. Ystävänä arjen keskellä haluan että ystäyys on tasapuolista ja molemmat tekevät työtä sen eteen.


Haluaisin olla se ystävä joka pitää lettukestejä, vie syömään, järjestää yllätysjuhlat, leipoo ja hoitaa lapsia. Haluaisin osata soittaa spontaanisti heillekkin joiden yhteydenpito on vähän hitaampaa. Haluaisin olla parempana tukena ja turvana hädän tullessa. Kaikessa voi kehittyä ja kun oma hyvinvointi ei kärsi, aina voi yrittää enemmän. Mutta ystävät olette tärkeitä, nyt ja aina. ♥ Kiitos teille että olette siellä.

31.1.2018

3 Hyvää asiaa


KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVÄSSÄNI:

  • Asuntonäyttö, toivottavasti saadaan se. Iso ja siisti kaksio, taloyhtiössä mm kuntosali ja kolme saunaa ( Sydänsilmäemoji
  • Toisten onnellisuus omasta tilanteestani, kiitollinen läheisistä!!
  • Palaveri pomon kanssa kahvien merkeissä, työasiat taas selkeni

KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA:

  • Aktiivisuus painaa eteenpäin vaikka vastoinkäymisiä tulee vastaan välillä vähän jokapaikasta.
  • Uskon ihmisistä hyvää, lähtökohtaisesti kohtaan kaikki tasa-arvoisesti ja kohtelen heitä samalla tavalla.
  • Ennakkoluulottomasti kaikkea kokeileva, tarkoitan lähinnä työasioita tai esimerkiksi harrastuksia :D

KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI:

  • Mahdollisuudet elämässä pyrkiä just sinne minne haluan. Voin hakea töihin tai kouluun aloille joihin kaikilla ei oo mahkuja. Voin lähteä lomalle tai päättää itse arkeni sisällön, tavanomaista mutta liian itsestäänselvyytenä pidetty asia.
  • Poikaystävä, paras kaveri ♥ 
  • Läheiset, paras perhe, kämppis, hyvät ystävät ja tutut. 

KOLME hYVÄÄ ASIAA TÄNÄ VUONNA:
  • Työpaikka! Se just mihin hain, ei mikään varavaihtoehto tai joku kun pakko saada. Vaan just se mitä eniten yritin. Vielä en tiedä kaikkea mutta toistaiseksi olen viihtynyt.
  • Kämppis, vielä kuukausi sitten tuntematon ihminen. Kemiat kohtaa ja arki on mukavaa.
  • Uudet ystävät ja tuttavat sekä ne vanhatkin. Korvaamattomia.

KOLME HYVÄÄ ASIAA BLOGISSANI:

  • Aitous siitä mitä tänne jaan. Ei mitään liioittelua tai valehtelua
  • Harkitut tekstit ( ainakin toistaiseksi) 
Vaikeaa kehua blogia jota päivitän tosi harvoin ja tekstejä ei meinaa luonnistua. Kuvatkaan ei aina sovi tekstiin ja äidinkieli on välillä pelkkää hepreaa :DD


Mutta täällä mä vielä oon, elämä on hektistä ja arki alkoi niin vauhdilla ettei puolet mun läheisistäkään vielä tiennyt mitä mä duunaan nykyään. Tosiaan töissä oon sisustusmyyjänä k-raudassa ja viihdyn siellä ihan hyvin. Kaikki tavara on samaa kun vanhassa, toki niistäkin löytyy niitä enemmän tuttuja ja vähemmän tuttuja. Taas kaikki tietokonehommat, myyminen, tiliasiat  jne on sen verran uutta että menee hetki jos toinenkin oppia ne. Katsotaan keväämmällä mitä oon oppinut, vielä ei ole edes tunnuksia koneille niin en voi opetella kaikkea :D Työporukka on mukava ja otti tosi hyvin vastaan!  Nyt kun arki tasaantuu ja pääsee talon tavoille niin eiköhän tää tästä :) 


8.1.2018

Mä ja Sä.

Juttelin viikonloppuna parisuhteista eri ihmisten kanssa. Isommalla porukalla ja kahden kesken.
Onhan se helppoa kommentoida muiden omiin näkemättä koko tarinaa mutta jos kukaan ei puutu, voi sekin olla huono. On tärkeää huolehtia että kaverit on onnellisia ja oot niiden tukena. Joskus kannattaa kysyä mitä teille kuuluu. Ehkä se voi olla se ratkaiseva hetki jonkun vaikean asian läpi käymiseen.
On myös hyvä antaa tilaa ja tajuta että kaikki ei tee asioita samalla tavalla kun sinä sun suhteessa. Jos joku ei osta lahjoja tai tee aamupalaa sänkyyn, ei se tarkoita että suhde on huono. Tai jos merkkipäivänä juotte kahvit kotona hienon ravintolan sijaan, ei sekään tarkoita ettei välittäisi. Se riippuu ihmisistä.


Monesti vertaa suhteita toisiinsa tajuamatta mitä kaikkea itsellä jo on.
Monesti yrittää liikaa ja menettää sen aitouden oikeaan suhteeseen, lipsahtaa pinnalliseksi.
Monesti yrittää hallita toista saadakseen sen mitä haluaa.
Monesti pelkää rakastaa ja ei anna rakkaudelle mahdollisuutta.
Monesti pelkää menettämistä että kahlitsee.
Monesti rakastaa sokeasti että satuttaa itseänsä, unohtaa millainen on.


Vaan itteensä voi muuttaa, toista ihmistä ei . Aika hyvin sanottu. Mutta myös se että luonnetta voi kasvattaa ja kehittää. Jos haluat viettää sen ihmisen kans loppuelämän niin miksette tekisi suhteen eteen töitä niin että kummallakin on hyvä just siinä? Ja tarkoittaen että työ ei lopu viikon päästä tai alkuhuuman jälkeen vaan kokoajan, vuosien päästäkin sun pitää tehdä sen eteen töitä. Ihmiset ovat erilaisia, parisuhteet ovat erilaisia ja tarpeet, toiveet, tekemiset ja työ sen eteen on erilaista. Siinä mielessä ei voida verrata suhteita keskenään. Mutta se on totta ettei kukaan toisen ihmisen kanssa voi olla onnellinen tekemättä joskus kompromissejä.
Kun oot päästänyt lähelle toisen ihmisen ja oikeasti se tuntee sut hyvin, sen menettäminen kirpasee enemmän kun se että oisit pitänyt pelivaraa. Samalla se on antanut niin paljon enemmän kun jalka oven välissä eläminen. Kokoajan paremman etsiminen tai pelkääminen vaan kuluttaa. Haluan jotenkin uskoa siihen että kaikkien ihmissuhteiden ei kuulu jäädä sun elämään kestävinä. Et ehkä tajua sitä heti mutta uskon että parin vuoden päästä näät siinä jo sen mitä siitä pitikin sulle jäädä. Vaikeatkin hetket kasvattaa ja kuuluu elämään. Jos yrittää pitää suhteen kokoajan täydellisenä ja vaan aina hehkuttaa sitä, ei osaa myöhemmin edes kertoa miten asiat oikeasti on ja kulissia pidetään muiden takia vaikka seinien sisällä saattaisi olla vaikka ja mitä.
Ja se toinen ääripää, kaikki riidat ei kuulu kaikille. On hyvä sopia mitkä asiat on julkisia ja mitkä läheisten tiedossa. Myös muiden suhteiden jakaminen eteenpäin ei kuulu sulle. Niistäkin on hyvä kysyä mitä ja miten voi asiasta mainita. Ehkä sellainen linja itellä että mitä someen jaetaan, on yleistä tietoa.


Oon huomannut että omasta parisuhteesta on kyseenalaistettu sitä että emme tykkää riidellä, emme oo kokenut tarvetta "paiskoa tavaroita" ja raivota. Oon suuttunut poikaystävälle ja tiedän miljoona tapaa saada poikaystävä ärsyyntymään. Meidänkään polku ei oo ollut se helpoin, kuinka paljon tarvittu keskustelua. Aina on asiat saatu onneksi keskusteltua, on saatu se meille paras ratkaisu keksittyä. Ei oo tarvittu viikkojen mykkäkoulua tai luopua haaveista. Me ollaan pidetty aina kiinni toisen haaveiden tukemisesta. Toinen asia on ystävien näkeminen välillä yksin, siitä ei luovuta vaikka yhdessä ollaan.
Tiedän että varsinkin yhteenmuutto tuo varmasti satamiljoona aihetta mököttää molemmille. Mutta keskitytään elämään tätä hetkeä ja olemaan siinä parhaiten mukana. Meillä perusasiat ja arvot on onneksi kulkenut käsikädessä ja ollaan saatu kasvaa yhdessä. Vastuu on kasvanut molemmilla ja tottakai se tuo omat henkiset kasvamiset mukanaan. Toivottavaahan se on että tässä vaiheessa on jo aikuistunut, edes hieman :D Meillä se keskustelu on ollu yks iso keino selvitä ongelmatilanteista vaikka vielä varmasti kymmenen vuoden päästäkin me opetellaan puhumaan. Tai lähinnä minä. Mutta kaikki aikanaan.
Toivon että te kaikki osaisitte keskustella epäselvistä asioista ennen kun ne on liian isoksi paisuneita ja vaikeampia korjata. Olit sitten yhdessä tai yksin niin nauti elämästä ja yritä olla onnellinen ♥


Ystävänpäivä ♥